Kävipä niin että hyvä ystävä ja pitkä aikanen työkaveri päätti vaihtaa uuteen työhön joten muiden työkavereiden kanssa järjestettiin yllätys kuohuviini-kakku hetki Lauran kunniaksi. Tästäpä sain sitten oivan tilaisuuden päästä kokeilemaan kermapursotuksia kakkuun, kunnollisia pursotuksia en ole kyllä tehnyt oikeastaan koskaan. Päivänsankarin lempiväri on pinkki joten onko muuta vaihtoehtoa kuin tehdä pinkki kakku? Innostuin pursotuksesta ja sen suunnittelusta niin että itse kakun sisältö jäikin sitten vähän vähemmälle suunnittelulle ja sen tajusin kyllä sitten kun oli jo liian myöhäistä. Lemon curdia suklaakakkun väliin, ei ehkä paras valinta :)
No mutta kakku pohjaksi tein Kinuskikissan mehevän suklaakakkupohjan. Ohje löytyy täältä. Ja kuten ohjeessa varoitettiin niin pohja todellakin oli helposti murenevaa. Alimmainen pohja meni tuhanteen osaan kun nostin sitä lautaselle, ei muuta kun palapelia kokoamaan. Keskimmäisen kerroksen sentäs tajusin suosiolla halkaista kahteen osaan niin oli helpompi nostaa paikalleen, samoin päälimmäinen kerros (mutta mitä harmia siitä seurasikaan... katso kuva alempaa :)).
Väliin tuli siis ohut kerros lemon curdia ja mansikkatäyte, jonka ohje löytyy täältä.
Päälle suklaakuorrutus, ohje täällä.
Reunoille ja päälle tuli pursotus joka oli sekoitus Valion suklaakermaa, Valion mansikka kermaa, Flora vispiä ja vaniljakreemiä.
Ja se mitä seurasi pohjan halkaisusta näkyy tässä. Kun siirsin kakkua alustalle niin eiköhän tullut suklaakuorrutteeseen tälläinen kiva railo keskelle. Siksipä ne kukatkin on keskellä kakkua eikä reunassa niin kun alunperin suunnittelin. Että sitä joskus ihmettelee omaa hölmöyttään...
Halusin päälle tehdä noita kermaruusuja mutta hirvitti kestäänkö ne lätsähtämättä kuljetusmatkan. Tein koeruusut edellisiltana ja jätin ne pöydälle ja hyvänä pysyivät. Kysyin myös neuvoa leivontafoorumista ja Kinuskikissalta ja molemmista tuli vastaus että kyllä säilyy hyvänä, joten vihdoin sain ruusuja tehdä. Tässä niistä lähikuvaa. Kovin montaa ei mahtunut koska vähän mopo karkas käsistä reunapursotusten kanssa :D
Tässäpä Lauran läksiäiskakku, lahja ja kortti.
Niin, eikä se Laura kovin pitkälle edes lähtenny, muutti vaan kaks kerrosta meidän alapuolelle ;)
Ihana ajatus tehdä kakkua ystävälle, joka muutti - lähelle:D ja nauttia se kivalla porukalla.
ReplyDeletePursotukset vaikuttaa olevan ihan kohdallaan - sinulla on taiturin sormet !
Kiitos nami-hiiri. Parasta oli kun Laura eilen toiselle työkaverille ehdotti että "pitäisköhän pyytää Mariaa tekemään kakku perjantaille" ihmetteli sitten että miksi ajatus oli saanut niin nihkeän vastaanoton. Eihän sitä perjantaille kun torstaille oltiin jo suunniteltu ylläri :)
ReplyDeleteKaunis kakku ja ihanat ruusut!
ReplyDeleteEbeltä ja Kinuskikissalta löytyy hyvät ohjeet kermaruusujen pursotukseen.
ReplyDeleteKaunis kakku ruusuineen!
ReplyDeleteÖöh, nyt kyllä väitän että narraat, varmasti olet harjoitellut pursotuksia sillä tästä ei huomaa yhtään ettet olisi ennen pursotellut kakun päälle! Kauniit ruusut! :)
ReplyDeleteTanja, nyt olet ihan oikeassa. Kun luin kommenttisi niin aloin miettimään että olenhan kokeillut kermaruusua aimminkin muffinssin päälle, tässä todiste http://marianpienileipomo.blogspot.fi/2012_04_01_archive.html
ReplyDeleteMutta muuten oli kyllä ihan ensi testi. Siksi reunoista ei olekkaan tarkempaa kuvaa ;)
Ja lisäys... mutta arvaa montako kymmentä Youtube tutorialia olen katsonut ja kuinka ahkerasti on ollut blogit syynissä jossa on opetettu pursotuksia.
ReplyDeleteKaunis :) Upeat kermaruusut!
ReplyDelete